Johdon valmennuksessa kysyttiin ”Montako celsiusastetta on kuuma?”

Johdon vaikuttava viestintä organisaatiossa.

Johdon valmennuksessa kysyttiin otsikon kysymys ”Montako celsiusastetta on kuuma?” Jokainen kirjoitti vastauksensa lapulle ja ne näytettiin toisille yhtäaikaa. Vastaukset olivat 20, 30 ja yli, 55, 80, 100, 5800, 1000000. Melkoinen hajonta.

Celsiusasteista ei oltu päivän aikana keskusteltu ennen kysymystä, mutta johdon vaikuttava viestintä ja viestin erilaiset tulkinnat oli ollut kantava teema.

Lenkille, saunaan, palmun alle aurinkoon ja Aurinko

Arvaat tietysti, mistä näin suuri hajonta johtui. Vastaus riippui siitä, mistä kontekstista vastaaja asiaa pohti ja mitkä mielleyhtymät heräsivät.

Hän, joka vastasi 20 ajatteli, että kahdessakympissä on jo melko kuuma, mutta jaksaa vielä juosta normilenkin. Vastaaja ”30 ja yli” oli auringonpalvoja, joka ajatteli palmuja ja meren sineä. Löylyjä ja suomalainen puusauna löytyi 80 asteen takaa. Vastaaja 100 oli onnettomuuksien mielikuvissa – kiehuva vesi ja palovammat. Loput kaksi osuivat samaan tähteen – Aurinkoon ja sen lämpötilaan, mutta heilläkin hajontaa, koska toinen tiesi, että Auringon pinta on noin 5800 celsiusastetta ja toinen, että Auringon korona taas hyvin kuuma, noin 1000 000 astetta.

Tästä lähti oivalluksia tuottanut keskustelu siitä, miten tärkeää yhteinen ymmärrys ja yhteinen viesti onkaan.

On kohtuullista vaatia yhdessä ajattelua

Ajatellaanpa johtoryhmätyöskentelyä. Päätöksiä tai strategisia valintoja saatetaan pohtia pitkään, asiat kun tuppaavat olemaan monisäikeisiä ja vaikeita. Kun päätöksistä ja muutoksista on aika viestiä organisaatiolle, ei käytetäkään aikaa viestinnän suunnitteluun. Luotetaan siihen, että jollain maagisella tavalla tehdyt päätökset muuttuvat yhteiseksi viestiksi. Tai viestintäosasto hoitaa. Vaikka ”paperilla” asia on yksinkertainen – päätä ja kerro, mitä päätit – oikeassa elämässä niin ei ole.

Kun viestin ydintä kirkastetaan yhdessä, asia syvenee ja sisäistyy paremmin. Esiin saattaa vielä nousta hyviä pointteja, joita ei olisi muuten ehkä huomattu. Vaikuttavaa viestintää syntyy silloin, kun viestijä itse on sisäistänyt asian kovimman ytimen.

Myös ajoituksesta pitää sopia. Huhumyllyt ja nurkissa jupina saavat polttoainetta siitä, että joillekin tiimeille on kerrottu jo kaksi päivää sitten ja meille ei mitään. Aiheuttaa turhaa selkkausta ja on helposti vältettävissä.

Tietenkin on täysin kohtuutonta vaatia, että viestijä pystyisi huomioimaan kaikki mahdolliset taustamuuttujat ja tulkinnan variaatiot. Mutta on kohtuullista vaatia, että yrityksen johdon viestit ovat linjakkaita kaikkialla organisaatiossa. Selvyyden vuoksi – en tarkoita mitään ulkoa opittua litaniaa, vaan yhteistä ymmärrystä asian ytimestä. Kun sanomme, että on kuuma, mitä se meidän organisaatiossamme tarkoittaa.

Viestintä on vahva vaikuttamisen ja johtamisen väline ja työyhteisön viestintätaidot ovat hybridityön aikana entistä tärkeämmät. Vaikka tässä puhuttiin johtoryhmästä, samat viestinnän lainalaisuudet pätevät tietysti muuhunkin työyhteisön viestintään. Yhteinen ja yhtenäinen viestintä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa työyhteisöä. Muistetaan, että hyvät harjoittelevat!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Käytämme evästeitä, jotta sivustomme toimii oikein ja voimme mitata kävijätilastoja. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoa löydät täältä.