Paras mahdollinen työelämä muotoillaan nyt

Blogiteksti parhaasta mahdollisesta työelämästä.

Toivottavasti käynnissä oleva keskustelu työelämän muutoksesta ei koske pelkästään sitä, tehdäänkö jatkossa enemmän etä- vai läsnätöitä, vaikka tärkeä teema onkin. Itse työn ja organisaation kehittämisen näkökulmat – johtaminen uudessa toimintaympäristössä, työn merkityksellisyyden kokeminen, itseohjautuvuus ja ennen kaikkea yrityskulttuuri – ovat olennaisia nostaa mukaan keskusteluun ja suunnitteluun.

Organisaatioissa on nyt se tuhannen taalan paikka – miten parhaillaan käynnissä oleva työelämän muutos muotoillaan mahdollisuudeksi? Miten varmistetaan, että hybridityö toimii ja kehittyy haluttuun suuntaan?

Johdon kannattaa nyt käydä dialogia henkilöstön kanssa, kuunnella herkällä korvalla, ja antaa tilaa kaikenlaisille näkemyksille. Moniäänisyydestä ja matalan kynnyksen vuoropuhelusta ja kommunikoinnista syntyy luovuutta, ideoita ja ratkaisuja.

Tulevaisuus on sumuinen ja mahdollisuuksia täynnä

Vaikka emme pystyisi kovin tarkasti ennustamaan, mitä on tulossa, jotain tiedämme varmasti. Tarvitsemme uutta osaamista, innovaatioita ja luovuutta. Tarvitsemme tavoitteita tukevaa yrityskulttuuria, laadukasta johtamista ja yhteisöllisyyttä.

Organisaation osaaminen ei ole vain yksittäisten ihmisten osaamisen summa. Osaamista ja luovuutta syntyy vuorovaikutuksesta toisten kanssa. Siksi on tärkeää, että johtamiskäytännöt, rakenteet ja (teknologiset)ratkaisut tukevat yhdessä tekemistä ja kommunikaatiota.

Johtaminen poikkeustilanteessa on ollut rankkaa, eikä se uudessa arjessa helpotu

Myös johdolta ja esihenkilöiltä vaadittiin poikkeustilaan siirryttäessä paljon. Kaikille uusi tilanne piti ottaa haltuun hetkessä. Keskityttiin kriisi- ja poikkeustilannejohtamiseen ja asioiden hoitamiseen liiketoiminnan turvaamiseksi. Odotettiin tilanteen loppumista ja paluuta normaaliin. Nyt tiedämme paremmin. Emme voi enää toimia saman kaavan mukaan.

Johdolta ja esihenkilöiltä odotettiin paljon, nyt odotetaan vielä enemmän. Valmentava johtaminen, tekemistä tukeva tavoitteiden asettaminen ja viestintätaidot korostuvat. Strategian suunnasta ja sen vaikutuksesta juuri oman tiimin ja yksilön tekemiseen on kommunikoitava selkeästi, monikanavaisesti, toistuvasti ja innostuneesti. Ihmisistä pitää pitää huolta. Näiden taitojen sovittaminen uuteen työnteon toimintaympäristöön vaatii johtamisosaamista ja myös uudenlaisia johtamisen käytäntöjä.

Johtamiskäytäntöjen reivaaminen antaa tilaa ihmisten itseohjautuvuudelle. Tämä ei tapahdu itsestään – esihenkilöiden valmentavaan johtamiseen ja viestintätaitoihin kannattaa nyt satsata ja muistaa, että myös he tarvitsevat tukea ja työkaluja omaan johtamiseensa.